Tänään teimme päätöksen, että Harryn on parempi siirtyä paremmille maitoapajille.
Pienen paino laski 10g syntymästä, kohosi 2g päivävauhtia, mutta oli tänään tippunut 8g. Se oli niin pieni, ettei pystynyt kilpailemaan ravinnosta, isommat sentään painoivat moninkertaisesti.

En halunnut aloittaa tehokuuria, sillä sen onnistuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa, eikä voinut tietää mitä vaurioita Harryssa oli jo nyt tai saattaisi olla tulevaisuudessa.

Harryn lopettanut eläinlääkäri oli samaa mieltä kanssamme, että turha yrittää kun ennuste on huono. Jos paino olisi lähtenyt kohoamaan heti kunnolla se olisi jo tehnyt sen. Hän tarkkaili myös pienen päätä ja oli sitä mieltä että Harrylla olisi vesipää. Olin asiaa miettinyt itsekin, mutta en ollut varma. Olin kuvitellut että pienen laihuus toisi kalloa esille jotenkin enemmän.

Toimenpidehuoneessa sitten itkettiin, sydän huusi ja itki verta, järjen takoessa takaraivossa että näin on paras. Parempi päästää pois vielä kun pieni on suht hyvässä kunnossa, koska seuraavaksi se olisi ruvennut nääntymään.

Nuku rauhassa rakas... nyt on hyvä olla

  


Nasta, Hillary, Henry ja Harriet voivat hyvin. Kolmen kopla on jo tuplannut painonsa, ovat tyytyväisen oloisia ja emo jaksaa huoltaa. Innolla odotan että muuttuvat marsuista koiriksi, ei ole enää pitkä aika kun alkaa silmiä avautumaan.