En nyt siis metsästä itselleni mitään kaksilahkeista, mulla on jo kotisika Janne, mutta Ellille sulho on jo etsinnässä. Periaatteessa olen hieman aikaisessa, ajankohta on vasta ensi syksynä, mutta kun haluan olla ajoissa liikkeellä, ettei tule kiirus.

On mietitty ja pähkäilty ja ihmetelty. Tietty on vielä asioita mitä pitää ottaa huomioon, nartun luonne ja rakenne, suvun terveystilanne, uroksen luonne ja rakenne, terveystilanne jne jne. Pitää olla terve ja fiksu, komea ja raamikas... miulta halakee piä. Onneksi mulla on kasvattajaystäviä ja tuttuja joiden puoleen voipi kääntyä ja en ole vielä todelliselta gurulta, Ellin kasvattajalta, konsulttiapua hakenut.
Ja sitten kun sulho on mietitty ja sovittu, pitää jännittää terveystarkastuksia, haluan että nekin ovat suhteellisen tuoreet kun aletaan pennutuspuuhiin. Ja sitä ennen pitäisi saada lisää meriittiä näyttelykehistä ja sitä kettuakin käydä moikkaamassa.
Onkohan mulla liian korkeat kriteerit? Jospa mä teen itse tästä asiasta liian vaikeata? Njää, periaatteet pitää olla.

Käytiin itsenäisyyspäivänä Mirkaa, Tomia ja Elliä Klaukkalassa moikkaamassa. Ihana turjake juoksi ovelta vastaan kun päästiin perille. Sitten laitettiinkin karvat pölisten ja karvojen alta kuoriutu ihanainen Elli Karamelli:) Että se on ihana otus, kaunis, hyväluonteinen, mutta tempperamenttia löytyy. Kovasti yritti pörrätä kun nypin herkkiä paikkoja, mutta heti rupesi mielistelemään kun tuijotin tuimasti.

1-v 2kk