Meidän Berliinin matkamme oli I H A N A !!

Laitan matkakertomuksen ja valikoituja kuvia heti kun paremmin ehdin, mutta muuten kuvat tulevat ja murto-osa siellä onkin

BERLIN 2009

Hyvää pääsiäistä, ihanaa kevättä... puljumme hiljenee hetkeksi!!

T: Ulla, Jan, Pontus, Saga & Nasta

Henrykin löysi oman kotinsa, hyvä niin sillä urokset ne näköjään nykypäivänä jäävät helposti roikkumaan.

Luna muutti Järvenpäähän, Harriet meni sijoitukseen Nurmijärvelle ja Henry muutti Vuosaareen. Ihanaa kun koko katras on suhteellisen lähellä.
Kun kesä tulee niin järjestetään pentutapaaminen ja elokuussa olisi tarkoitus järjestää kolmen kennelin kennelpäivä. Hauskaa siis tiedossa:)

Muutama kuva tietty pitää laittaa:


Nasta-mamma ja 10vrk ikäiset pennut.

5,5 viikon ikäiset poseeraukset:)


Felic Henry


Riona Hillary "Luna"


Eavan Harriet "Harriet"

Lähtökuopissa, ikä seitsemän viikkoa ja rapiat:

Tallinna 07/08

Tukholma 09/08

Lisää tulossa...

Penskat ovat nyt reilun viiden viikon ikäisiä ja sitten niin ihanan kamalia että. Ihania ne ovat silloin kun nukkuva ja ovat ne ihania hereillä ollessaankin. Vielä eivät juurikaan tappele, mutta kauhulla odotan sitä ikää kun alkaa veri lentämään ja meikäläisellä on kynnet mustana :D Voi se tietty ollakin että eivät tappele, vaikka terrivaavit sen taidon osaavatkin turhan hyvin.

Nasta on ihan uskomaton mamma, ei osoita mitään kyllästymisen merkkejä lapsosiinsa. Leikittää ja imettää sopivassa suhteessa, tosin imettämisen määrä on jo huomattavasti vähentynyt. Pissat ja kakat se korjaa edelleen tunnollisesti (yäk) ja sen se on tehnyt koko ajan.
Pennut ovat olleet niin puhtaita, missään vaiheessa ei ole ollut kakkatöhryjä häntien alla. Hieno ja tunnollinen Nasta-mamma.

Rekisteröintinimet ovat nyt päätetty ja ovat seuraavat:

Felic Henry (iloinen, siunattu Henry)
Eavan Harriet (kaunis, säteilevä Harriet) "Harriet"
Riona Hillary [kuningatarmainen (Queenly) Hillary] "Luna"

Kyseiset etuliitteet ovat siis iirin-kieltä.

Pentuetarkastus ja sirutus olisi edessä viikon päästä ja sitten 8.4 eteenpäin on aika muuttaa uusiin koteihin. Tytöt taitavat lähteä pääsiäistorstaina, Henrystä ei vielä tiedä.

Vielä ei ole pikkuherralle kotia lukkoon lyöty. Että jos jollakulla on ylisuloisen ja ihanan, ruskea-valkoisen parsonpennun kokoinen aukko sydämessään ja kotonaan, täällä olisi siihen sopivaa täytettä :D
Ihana pentu jolla MAHTAVA luonne. Varmasti oikea tykki joka menoon ja harrastukseen.

Ja sopivasti pentumania rauhoittuu ennen talvilomaamme jota lähdemme viettämään 12.4-> yllätys yllätys... lempikaupunkiimme Berliiniin. Jospa ehtisin laittaa loput viime vuoden matkakuvat esille ennen tämän vuoden uusia;)

Tyylinäyte Hillarylta, ikää kolme viikkoa.

Eikä se kyllä Henrynkään mielestä mitään herkkua ole :D

Kuvia ja videoita tulossa piakkoin lisää:)

Esimerkkejä


130g - 382g!! (Hillary)

122g - 298g (Henry)

142 - 396g!! (Harriet)

No nehän ovat meidän H, H & H jotka kasvavat kohinalla. Henryn kasvu on hyvin tasaista 25-35g päivävauhtia, mielestäni oikein hyvä. Mutta nuo tonnikeijut... En tiedä, taitaa Nastalta maidot valua neitien mahaan jotenkin ilmateitsekin

No mutta hyvä että kasvavat. Ovat kovasti tyytyväisiä pentuja jopa niin tyytyväisiä ja helppoja että Nasta on jo irtautunut pentulaatikosta ja haluaa viettää aikaa meidän kanssamme. Nytkin se tuossa olohuoneen larttialla makaa tyynyllä ja vetää zetaa, pennut nukkuvat koirahuoneessa omassa kopassaan. Pontus ja Saga taas asustavat kodinhoitohuoneessa ja nautiskelevat uusia, meheviä luita.

Kiitos kaikille viesteistä koskien Harryn siitämistä koirien taivaaseen. Sen verran täytyy sanoa, että kun ajoimme pois eläinklinikalta, olo oli todella helpottunut. Helpottunut pienen itsensä takia mutta myös emän ja muiden pentujen vuoksi. Saavat nyt olla rauhassa, ilman että joku käy vähän väliä roplaamassa ja huolehtimassa.

En halunnut aloittaa tehokuuria, sillä sen onnistuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa, eikä voinut tietää mitä vaurioita Harryssa oli jo nyt tai saattaisi olla tulevaisuudessa.

Harryn lopettanut eläinlääkäri oli samaa mieltä kanssamme, että turha yrittää kun ennuste on huono. Jos paino olisi lähtenyt kohoamaan heti kunnolla se olisi jo tehnyt sen. Hän tarkkaili myös pienen päätä ja oli sitä mieltä että Harrylla olisi vesipää. Olin asiaa miettinyt itsekin, mutta en ollut varma. Olin kuvitellut että pienen laihuus toisi kalloa esille jotenkin enemmän.

Toimenpidehuoneessa sitten itkettiin, sydän huusi ja itki verta, järjen takoessa takaraivossa että näin on paras. Parempi päästää pois vielä kun pieni on suht hyvässä kunnossa, koska seuraavaksi se olisi ruvennut nääntymään.

Nuku rauhassa rakas... nyt on hyvä olla

  


Nasta, Hillary, Henry ja Harriet voivat hyvin. Kolmen kopla on jo tuplannut painonsa, ovat tyytyväisen oloisia ja emo jaksaa huoltaa. Innolla odotan että muuttuvat marsuista koiriksi, ei ole enää pitkä aika kun alkaa silmiä avautumaan.